Haluan jatkaa Karrin pohdintaa sometrendeistä katsomalla hieman pidemmälle eteenpäin. Sosiaalinen media ja verkkoviestintä ylipäätään on jonkinlaisessa murroksessa, jossa niin kanavat kuin eri sukupolvet hakevat uusia tapoja toimia.
Uudet maailmat
Yksi suuri muutos on Facebookin Meta-hässäkkä. Mitä tämä tuo tullessaan? Ja miten somejätit näkevät tulevaisuuden? Heillä on dataa hyppysissään enemmän kuin meillä mututuntumaa, ja onkin kiinnostavaa seurata, mihin jättien analyysit meitä ohjaa? Loppupelissä me käyttäjät päätämme, mitkä jättien ennustuksista toteutuvat ja mitkä kaatuvat. Mutta jo Meta-nimestä voi päätellä – tässä ollaan nyt rakentamassa uusia maailmoja, uusia ulottuvuuksia verkkoon.
Oma näkemykseni on, että verkkomaailmat tuovat mukanaan yhä enemmän virtuaalishoppailua ja muita ajanvietteitä verkossa, missä sukelletaan (upotaan?) yhä syvemmälle verkon syövereihin. Voisiko näissä maailmoissa urheilla yhdessä muiden kanssa, tai vaikkapa neuloa tai jopa matkustaa? Kun yhdistetään verkkomaailmat ja laajennettu todellisuus – saadaanko todentuntuinen matkaelämys omasta kodista käsin? Parin vuoden koronapandemian jälkeen se tuntuu turvalliselta tavalta kokea maailmaa, mutta itse kyllä haluaisin matkustaa välillä ihan fyysisestikin eri paikkoihin. Ekologisempaa tuo varmasti kuitenkin on, kuin oikea matkustaminen.
Nuoret viitoittavat tietä
Nuorten viestiminen somessa on jo pitkään poikennut meidän keski-ikäisten somettamisesta. Ja kun nämä nuoret varttuvat ja keski-ikäistyvät, he tuovat mukanaan viestintätapansa myös työelämään. ”Tiktokmaiset” sisällöt ja aihekohtaisissa ryhmissä viestiminen on jo tarttunut meihin vanhempiin, mutta mitkä ovat seuraavat askeleet? Ainakin vaikuttajien käyttö markkinointiviestinnässä on vahvassa kasvussa, ja joissakin kohderyhmissä selkeästi erittäin tervetullut keino tavoittaa kohderyhmät. Mutta miten muuten tämä näkyy tulevaisuudessa?
Aihekohtaisuus nuorten viestinnässä näkyy jo nyt siinä, että eri aiheiden ympärille perustetaan eri tilejä – näin taataan se, että algoritmit syöttävät sinulle vain oikeisiin aiheisiin liittyvää sisältöä. Tämän avulla sisällöntuottajat mm. Instagramissa ovat jo pitkään saaneet kerättyä enemmän dedikoituneita seuraajia mm. lifestyle-aloilla, poikkeuksena riittävän suuret vaikuttajat, joiden elämä kiinnostaa seuraajia.
Itse arvioisin, että kohderyhmäkeskeisyys kaikessa sisällöntuotannossa voimistuu entisestään. Enää ei voida tuutittaa omaa mainosta joka kanavassa, ja olettaa saavansa myyntiä aikaiseksi. Vaan mitä paremmin eri kanavissa kyetään kohdistamaan sisältöjä, sen paremmin se tulee myös toteuttaa organisaatioissa. Ja ensimmäinen askel tähän on TUNTEA KOHDERYHMÄNSÄ läpikotaisin. Tämä juna on jo tullut ja mennyt, ja suuri osa organisaatioista tunteekin jo kohderyhmänsä melko hyvin. Mutta tämä kehittyy entisestään, mikäli uudet verkkomaailmat lähtevät toden teolla lentoon, ja jokaisen organisaation pitäisi tietää, mihin paikkoihin kannattaisi panostaa (ja miten).
Vastuullisuus ja kantaaottavuus
Tästä päästäänkin trendien aallonharjalla jo melko pitkään pysyneeseen vastuullisuusviestintään. Suuri osa organisaatioista ottaa jo ympäristön huomioon toiminnassaan, mutta se pitää myös osoittaa verkossa. Vastuullisuus ympäristöasioissa, kehopositiivisuudessa ja muissa meidän ajallemme tyypillisissä virtauksissa ovat asioita, joista pitää viestiä, ottaa itse kantaa ja osallistaa muita.
Kantaaottavuus onkin osa tätä saamaa liikehdintää – ja sillä organisaatiot voivat saada positiivista (tai negatiivista) huomiota somekansalta. Varsinkin järjestöissä olisi hyvä viimeistään tässä vaiheessa ottaa asiakseen ottaa kantaa niihin asioihin, joita ollaan ajamassa – myös lobbaus tapahtuu yhä useammin verkossa. Twitteristä on viime vuosina tullut varsinainen sylkykuppi, mutta silti se pitää pintansa vaikutustyössä.
Minä kuitenkin ennustan, että tämä vaikutustyö siirtyy pikkuhiljaa yhä enemmän myös muihin kanaviin, kuten LinkedIn, Facebook, Instagram ja toivottavasti myös nuorempien toimijoiden kautta TikTokiin ja muihin nuorten suosimiin kanaviin.
Rekrytointi
Vaikuttamisviestinnän laajenemisesta saadaan hyvä aasinsilta rekrymaailmaan. Somekanavissa rekrytoidaan jo aktiivisesti hyvinkin monipuolisin ja luovin keinoin. LinkedIn on ollut tässä jo pitkään uraauurtava toimija, mutta myös Facebook on aika-ajoin pyrkinyt apajille. Voisikohan seuraava askel olla, että nuorten suosimissa kanavissa tehtäisiin yhä laajemmin rekrytointia? Voisiko TikTok kehittää jotain tähän liittyviä toimintoja?
Oli miten oli – rekrypuoli aivan varmasti seuraa yhä tarkemmin kohderyhmiä sekä yksilöitä eri kanavissa, ja sen perusteella luovat itselleen kattavan kuvan rekryttävistä tyypeistä. Tässä aitous ja luotettavuus korostuvat hyvinkin vahvasti, jos haluaa säilyttää uskottavuutensa omissa somekanavissa potentiaalisten työnantajien silmissä. What you see is what you get, eikö?
Inspiraationa tälle bloggaukselle toimi tämä Forbesin artikkeli, sekä Xennekin SOMElive, jonka vieraana olin 17.2.2022.
Blogin kirjoitti Laura Johansson
Lvngroomin toimitusjohtaja ja somenörtti
Recent Comments