Kun yleisesti puhutaan sosiaalisesta mediasta, useimmille tulee ensimmäisenä mieleen Facebook. Facebookista on kasvanut lähes synonyymi sosiaaliselle medialle, vaikka Twitter, Instagram ja moni muukin palvelu olisi entuudestaan tuttu. Suomessa Facebookin asema on erittäin vankka, se on julkisista sosiaalisen median palveluista käytetyin maassamme. Tässä yhteydessä julkisella tarkoitan sellaista palvelua, jossa käyttäjän päivitykset, kommentit ja reaktiot näkyvät suuremmalle yleisölle kuin vain kyseiseen keskusteluun erikseen kutsutut henkilöt. WhatsApp taitaa olla vielä vuonna 2022 käytetyin sosiaalisen median palvelu Suomessa. Siellä keskustelut kuitenkin ovat yleisesti kahden välisiä tai sitten rajatun ryhmän välisiä, johon osallistujat on erikseen kutsuttu.
Facebookin käyttö on ollut jo erittäin vahvaa ja vielä viime vuosinakin kasvussa erityisesti yli 30-vuotiaiden ikäryhmissä. Kuitenkin alle 30-vuotiaissa Facebookin käyttö on vähäisempää ja vähenemään päin. Ikäryhmässä 13–29-vuotiaat Facebookin käyttö painottuu aina vahvasti sinne ikäryhmän vanhempaan päähän, mikä toisaalta näkyy myös nuoremman pään osalta nousuna muiden palveluiden käyttämisessä. Vaikka Facebookin käyttö onkin vahvaa niiden parissa, jotka sitä todella aktiivisesti käyttävät, niin trendi on kuitenkin selvä: nuoremmat somekäyttäjät eivät käytä Facebookia joko ollenkaan tai käyttävät sitä todella vähän. Eri vuosien statistiikkaa katsomalla voi nähdä sen, että ikäryhmästä seuraavaan siirtyvät selvästi laskevat Facebookin suosiota ikäryhmän sisällä. Käytännössä nuorten ikääntyessä he eivät aloita Facebookin käyttöä, jos eivät sitä ole jo aiemmin käyttäneet.
Tästä voimme päätellä sen, että teini-ikäiset ja aikuistuva nuoriso yhdessä nuorten aikuisten kanssa on vuosi vuodelta kauempana Facebookin tavoittamattomissa.
Facebook on somessa markkinoinnille edelleen loistava alusta. Sitä kautta tavoittaa suuren osan suomalaisia ja siellä on yleisesti ottaen hyvät työkalut toimivan mainonnan ja markkinoinnin tekemiseen. Lisäksi Facebookilla on etuna saman emoyhtiön, Metan, omistuksessa olevat WhatsApp ja Instagram. Nämä kaksi ovat sellaisia somepalveluita, joita käytetään edelleen erittäin aktiivisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Facebookissa markkinointia tekevä yritys voi tavoittaa myös sellaisia käyttäjiä, jotka eivät ole Facebookissa, mutta käyttävät Instagramia. Metan etuna onkin se, että heillä on kolme erilaista somepalvelua, jotka tarjoavat hieman erilaisille käyttäjäryhmille hieman erilaiset alustat, joilla tehdä sitä omaa juttuaan.
Facebook siis tulee olemaan nykyisellään ja vuosia eteenpäin merkityksellinen ja toimiva alusta sosiaalisessa mediassa mainostamiseen ja markkinointiin. Meta ei varmasti myöskään jää sivusta katsomaan, vaan Facebookille on aivan varmasti tulossa päivityksiä ja muutoksia, muttei hetkeäkään aiemmin kuin se emoyhtiön puolesta koetaan tarpeelliseksi. Tämän lisäksi Facebook on se kaiken alku, lempilapsi, mistä Metankin tarina on lähtöisin. Vaikka Instagramilla ja WhatsAppilla on molemmilla arvoa niin palveluina kuin kehitystyötä tekevinä tiimeinä, on vaikea uskoa etteikö Facebook olisi tärkein alusta Metalle.
Facebookia tullaan kehittämään aivan varmasti koko ajan sitä mukaa miten käyttötavat ja käyttäjien toiveet kehittyvät. Vaikka Facebook ei tavoita yhtä tehokkaasti nuoria somen käyttäjiä, ei se tarkoita sitä etteikö Meta nykyisillä palveluillaan ja niiden kehittämisellä ja/tai mahdollisen kokonaan uuden palvelun kanssa pysty tavoittamaan suurinta osaa sosiaalisen median käyttäjistä.
Facebook siis säilyttää tällä hetkellä merkityksellisyytensä, kuten varmasti tulevaisuudessakin. Silti juuri nyt on ehkä sopivin hetki ottaa haltuun myös muita, uusia sosiaalisen median palveluita. TikTok on se palvelu, jolla on kovin kasvuvauhti ja joka vetää puoleensa tällä hetkellä kaiken ikäisiä käyttäjiä niin seuraamaan ja selaamaan, kuin tuottamaan sisältöä. TikTokin yksi vahvuus tällä hetkellä on se, että se osaa aika hyvin algoritminsa voimin tarjota katsojalle uutta kiinnostavaa sisältöä tuuppaamatta sekaan liikaa täkyjä erilaisesta viihdyttävästä sisällöstä. Siinä vaiheessa kun TikTokista puhuttiin uutisissa, oli jo selvää että se on saapunut isolle tatamille muiden, vahojen some palveluiden seuraan. TikTok on vaikuttanut paljon myös siihen millaisia ominaisuuksia muihin palveluihin on tullut. Instagramissa ja Facebookissa esimerkiksi on Reelsit, eli lyhytvideot TikTokin tapaan. Mielenkiintoista kyllä Twitter on Periscope-kokeilun jälkeen tuonut huoneet, joissa painopiste on äänellä enemmin kuin kuvalla. Twitter onkin enemmän omia polkujaan kulkeva, joskin se on alusta asti ollut mikroblogipalvelu, eli tarkoitus on ollut antaa käyttäjille mahdollisuus tuottaa lyhyitä tekstejä, joskin myöhemmin niiden rinnalle on voinut tuoda linkkien lisäksi myös kuvia ja videoita.
Muista sosiaalisen median palveluita on tullut ja mennyt, tulee ja menee. Näistä omasta mielestäni ehkä mainitsemisen arvoisimmat ovat Tumblr, Mastodon ja Jodel. Aiemmin mainitsemani Snapchat on sekin löytänyt jo paikkansa palveluiden joukosta, mutta varmasti voi tuottaa yllätyksiä.
Edellä mainituista Jodel on siinä mielessä poikkeava some-palvelu, ettei siellä käyttäjällä ole omaa profiilia. Yksinkertaistettuna jokainen sinne tehty päivitys on oma irrallinen sen lähettäjästä siinä mielessä ettei ole profiilisivua, mistä joku voi tulla katsomaan päivityksiä myöhemmin. Tämän lisäksi Jodelin päivitysvirta on sijaintisidonnainen: näet päivityksiä siltä alueelta missä olet sillä hetkellä.
Mastodon on hyvin twittermäinen some, joka perustuu yhteisöihin. Yksinkertaistetuna siinä missä Twitter on suuri avoin, koko maailman valtava tori, Mastodon on yksi pienempi tori kerrallaan, joiden väliä voi sitten suhata tarpeen ja kiinnostuksen mukaan.
Tumblr on ollut olemassa jo pitkään, mutta se on jotenkin tuntunut nousevan viimeisten parin vuoden aikana. En tiedä onko kyse vain koronavuosien vaikutuksesta, jotka ovat lisänneet kaikkien palveluiden käyttöä jonkin verran, mutta Tumblrin ehkä yksinkertaistettuna Twitterin ja Instagramin hyvien puolien yhteen naittaminen vaikuttaa ainakin omasta mielestäni kiinnostavalta.
Tietysti soppaan mahtuu Pinterestiä, LinkedIniä ja monia muita, eli sosiaalisen median palveluita riittää jokaiselle kaksi ja muutama vielä taskuun varastoon.
Nämä edelliset esimerkit halusin nostaa siksi esiin, että niistä hyvin näkee miten erilaisia palveluita on tarjolla käyttäjille. Siinä missä jotkut ovat hyvin profiili- ja käyttäjätilisidonnaisia, toiset ovat enemmän aikaan ja paikkaan sidottuja tai sitten niiden sekoituksia.
Kaiken edellisen lisäksi pitää ehdottomasti huomioida se, että nuoremmat käyttäjät käyttävät hyvin eri tavalla palveluita. Ei pelkästään siksi, että käyttävät erilaisia palveluita, mutta myös ihan lähtökohtaisesti käyttö voi olla hyvinkin erilaisia. Siinä missä vanhemmat ikäluokat tekevät kaiken yhden käyttäjätilin kautta, voi nuorilla olla samaan palveluun useampi käyttäjätili esimerkiksi siksi, että halutaan tiettyihin kiinnostuksen alueisiin liittyvien tilien algoritmit ”puhtaina”. Eli kyseisen tilin fiidiin ei tule mitään muuta kuin siihen juttuun liittyvää sisältöä. Samaan aikana syystä tai toisesta ei ehkä haluta yhdistää useampaa kiinnostuksen kohdetta niin, että näiden eri asioiden yleisöt kohtaavat.
Mikä tämän kaiken yllä kirjoitetun tarkoitus sitten oli? Oliko siinä punaista lankaa? No, en tiedä oliko punaista lankaa, mutta ajatuksena oli kuitenkin se, että haluan tuoda esiin niin sosiaalisen median palveluiden laajan kirjon kuin myös sen, että kaikki eivät ole samassa paikassa. Vaikka Facebook on loistava paikka tavoittaa suuri yleisö, niin yritys vois saada huomattavasti pienemmällä kustannuksella suuremman tuloksen keskittämällä markkinointitoimensa somessa sinne, missä se vaikeasti tavoitettava, mutta tärkeä kohderyhmä on. Siinä missä Facebookillakin voi löytää hyvin tarkasti juuri oikean kohderyhmän, ei kannata tuudittautua siihen, että siten tavoittaa kaikki, jotka haluaa. Uuden somepalvelun ja uudenlaisen käyttölogiikan oppiminen syö aikaa ja vaivaa, eli kannattaa miettiä onko se kaiken sen arvoista. Saako sille kaikelle vaivalle tarpeeksi tuottoa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tärkeintä kuitenkin on ymmärtää erot ja se, että joskus on mahdollista tehdä jotain muuta somessakin, kuin puskea sitä samaan muottiin puristettua mainosta Facebookissa. Varsinkin, jos se mainos ei toimi.
Tähän loppuun haluan vielä lisätä muutaman mielestäni relevantin lähteen, joista voi itse käydä herättelemässä omia ajatuksiaan assian tiimoilta hieman lisää.
Innowise / Harto Pönkä, Somekatsaus 04/2021: https://www.innowise.fi/fi/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-somekatsaus-04-2021/
SisuDigital, Facebook statistiikkaa 2021 vuodelle: https://sisudigital.fi/fi/top-facebook-tilastot-2021/
ebrand, SoMe ja nuoret 2022: https://wordpress.ebrand.fi/somejanuoret2022/tiivistelma/
//
Karri
Recent Comments