Ensin vähän omasta kuvaustaustasta…
Olen työskennellyt kuvien parissa jo melkein 20 vuotta. Aluksi käsittelin valmiita valokuvia eräälle kosmetiikka-alan yritykselle. Sitten tein toimittajan töitä ja päätin ottaa kuvat itse, koska en ollut tyytyväinen kyseisen lehden valokuvaajan visioon juttuihini liittyen. Sitten yrittäjänä uskaltauduin tarjoamaan pienille yrityksille some-paketteja, joihin kuului minun ottamat valokuvat. Ja sitten jossain vaiheessa tajusin, että monet mieltävät minut valokuvaajaksi, ja uskalsin myydä ensimmäiset valokuvauskeikat. Olen käynyt lyhytkursseja kuvauksessa ja opetellut monet asiat kantapään kautta. Nykyään pyrin siirtämään kaikki valokuvauskeikat meidän Karrille ja keskityn itse viestinnän konsultointiin ja kouluttamiseen, mutta toki muutamat vakioasiakkaat saavat edelleen valokuvia minulta.
Viestintä kärsii kuvien puutteesta
Erittäin usein kuulen asiakkaalta, että tehtäisiin aktiivisemmin sisältöä sosiaaliseen mediaan, mutta kun ei ole hyviä kuvia. Tämä tuntuu jotenkin hassulta, kun puhutaan vähänkin mikroyritystä isommista toimijoista. Valokuvaamista kännykällä voi opetella itsekin (minä muuten opetan tätä!) ja kännykkäkamerat ovat jo niin loistavia, että niillä oikeasti saa kaunista valokuvajälkeä aikaiseksi – varsinkin, jos jaksaa vielä editoida kuviaan hieman jollain hyvällä kuvankäsittelysovelluksella (esim. Snapseed tai Lightroom Express). Toisaalta organisaatio voi myös ostaa valokuvaajalta kuvituskuvapaketin, joka ei loppupelissä välttämättä ole hurjan kallis. Toki hintalappu ammattikuvaajan ottamille kuville on isompi kuin kännykkäkuvien ottaminen itse, mutta myös laatu on omaa luokkaansa.
Yhdistele omaa ja ostettua
Itse yleensä suosittelen organisaatiolle (esimerkiksi yritykselle tai järjestölle) sellaista settiä, että opetellaan itse kuvaamaan ja editoimaan ns. someen tulevat spontaanit kuvat, sekä otattamaan viestintään ja esimerkiksi nettisivuille ja esitteisiin tulevat pitkäikäisemmät kuvat ammattilaisella. Ja kun kerran valokuvaaja ottaa kuvia teille, niin kannattaa kysellä esimerkiksi kuvituskuvapaketin hintaa – sovitaan aiheet ja otetaan vähän enemmän kuvia samasta tilanteesta, jolloin kuvia riittää pidempään myös eri kutsuihin, julisteisiin ja mihin ikinä niitä halutaankaan käyttää.
Omat kuvat vs. kuvapankit
Minkä takia omat kuvat ovat parempia kuin kuvapankkikuvat? Kuvapankkikuvat ovat yleensä kaikkien löydettävissä. Se tarkoittaa myös sitä, että jos sinä löydät jonkun kivan kuvapankkikuvan omaan mainokseesi, erittäin todennäköisesti joku muukin käyttää sitä. Ja välillä näistä yhteensattumista voi tulla aika kiusallisia, jos esimerkiksi joku aivan eri alan (tai aivan saman alan) toimija käyttää samaa kuvaa.
Lisäksi kuvapankki-ihmiset tuntuvat olevan tehty eri muottiin kuin me tavalliset ihmiset. Kuvapankki-ihminen ei tunnu samalla tavalla inhimilliseltä kuin vaikkapa teidän asiakkaanne tai työntekijänne. Kuvapankkikuvissa usein on myös hyvin steriili tunnelma, toki poikkeuksia löytyy – käytän minäkin välillä kuvapankkikuva esimerkiksi koulutusmateriaaleissani, kun haluan kuvittaa esitystäni jollain tietyn tyylisellä kuvalla.
Omien kuvien mahtavuus
Omat kuvat viestinnässä luo yhtenäisen tunnelman. Kuvapankkikuvista sen voi toki myös saada aikaiseksi, mutta harvemmin se kovin onnistuneesti kuvastaa juuri kyseistä organisaatiota. Lisäksi hyvin suunnittelemalla voitte saada paljon laadukkaita markkinointikuvia, joihin taatusti ei törmää missään muualla. Ja nämä kuvat ovat juuri sellaisia kuin te haluatte ja olette toivoneet! Kuvituskuvaa voi tarvittaessa myös ottaa esimerkiksi markkinoilta tai muista tapahtumista. Silloin pitää toki ottaa huomioon, että jos kuvia käytetään kaupallisesti, tulisi tunnistettavien henkilöiden antaa aina suostumuksensa kuvan käyttöön. Taitava valokuvaaja osaa ottaa tapahtumissa myös kuvia, joissa ei ole tunnistettavia henkilöitä.
Tavismallina korona-aikaan
Korona-aikana minä olen heittäytynyt yllättävän usein malliksi kuvituskuvissa. Useimmiten tarvitaan vain takaraivoa tai käsiä, mutta joskus olen suostunut näkymään kuvissa ihan omilla kasvoillanikin. Silloin olemme yleensä tarvinneet ”ihan tavallisen näköistä ihmistä”, ja koronasyistä olemme halunneet pitää kuvausporukan mahdollisimman pienenä.
Panosta omiin kuvituskuviin! Se innostaa koko porukkaa somettamaan aktiivisemmin, tai ainakin se helpottaa huomattavasti viestinnän tyypin työtä.
Laura Johansson
Viestinnän kouluttaja ja konsultti, toimitusjohtaja ja somehörhö
Lvngroom Oy
P.S. Kuvat ovat sipoolaisen Smartfysion kuvituskuvia, jotka otimme viime syksynä. Ja mallina meikäläinen koko komeudessani. Kuvaaja: Karri Anttila.
Recent Comments